Oikeus hakea korvausta potilasvahingosta
Potilasvakuutuskeskus huolehtii Suomessa tapahtuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Korvausta haetaan kirjallisella vahinkoilmoituksella, jonka voi tulostaa Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuilta. Lomakkeen voi myös pyytää Potilasvakuutuskeskuksesta, hoitolaitoksen potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä. Korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvaukseen oikeutettu sai tietää vahingosta.
Ennen vahinkoilmoituksen tekemistä on hyvä keskustella asiasta hoitavan lääkärin tai muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa. Tyytymättömyys hoidon tulokseen ei välttämättä tee vahinkoa korvattavaksi. Vahingon korvaaminen esimerkiksi hoitovahinkona edellyttää, että kokenut ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja välttänyt vahingon. Vaadittavan osaamisen sisältö ja taso vaihtelee eri terveydenhuollon ammattialojen mukaan.
Korvattava potilasvahinko on aina Suomen alueella tapahtunut henkilövahinko eli sairaus, vamma tai muu objektiivisesti todettavissa oleva terveydentilan heikentyminen tai kuolema. Se on aiheutunut terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä. Vahingoittunut on potilas eli tutkimuksen tai hoidon kohteena ollut henkilö. Potilaana pidetään myös veren, kudoksen tai elimen luovuttajaa ja lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuvaa tervettä henkilöä.
Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että sen on aiheuttanut:
Hoitovahinko: vahinko on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä tai sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon
Laitevahinko: vahinko on aiheutunut tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta
Infektiovahinko: vahinko on aiheutunut tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila
Tapaturmavahinko: vahinko on aiheutunut tapaturmasta tutkimus- tai hoitotoimenpiteen tai muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä tai tapaturmasta sairaankuljetuksen aikana
Palovahinko: vahinko on aiheutunut hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta tai muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta
Lääkkeen toimittamisvahinko: vahinko on aiheutunut lääkkeen toimittamisesta lain, asetuksen tai niiden perusteella annettujen määräysten vastaisesti
Kohtuuton vahinko: vahinko on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä edellyttäen, että siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus, vamma tai kuolema ja seurausta voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäistapauksessa
Vakuutuksesta korvataan vain vahingon aiheuttamat ylimääräiset kulut ja menetykset. Korvauksista päätettäessä sovelletaan vahingonkorvauslain säännöksiä ja liikennevahinkolautakunnan ohjeita ja normeja. Potilasvakuutuksesta korvataan potilaalle se osuus potilasvahingosta johtuvista kustannuksista ja menetyksistä, jota muut lakisääteiset etuudet ja vakuutukset eivät kata. Vähäisestä vahingosta ei makseta korvausta.
Korvausta voidaan maksaa todellisten kulujen ja menetysten mukaan muun muassa sairaanhoitokuluista, työansion menetyksestä, kivusta ja särystä, viasta tai muusta pysyvästä haitasta, pysyvästä kosmeettisesta haitasta, hautauskuluista ja perheen toimeentulon vähentymisestä.
Jos hakija ei ole tyytyväinen potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen, hän voi pyytää lausunnon potilasvahinkolautakunnalta. Käsittely potilasvahinkolautakunnassa on maksuton. Hakija voi myös panna vireille kanteen Helsingin käräjäoikeudessa tai sen paikkakunnan alioikeudessa, jossa hän on kirjoilla.
